Hyvä fiilis, kiitos Leijonat ja kiitos STC !

Tämän kaiken jääkiekkohumun jälkeen on hyvä kiittää Suomen hulppeaa joukkuetta. Kyllä sitä kuudentoista (16) vuoden odotus vihdoin palkittiin! Sinne jäi Venäjän telaketju Artyukhinit (Artjuhin) ja Ruotsin muka übertorjujamaalivahti Fasthit kakkosiks.


En yleensä tota jääkiekkoa seuraile mutta tän kauden Suomen pelit tuli kaikki katottua. Kyllä Taivas Varjeli mitä sieltä Granlundilta tuli! Oli upeeta ilmaveiviä ja harhautusrankkaria. Jumanskeuda, siitä pojasta on tulossa jotain legendaarista. :)


Ja nyt tuosta minun ekasta työpäivästä  STC:llä:


 Miten voi olla noin mukava työilmapiiri siellä? Koulutus duuniin on loistavaa ja kannustetaan eikä' pelotella potkuilla, jos ei saakaan myytyä. Mä saan pitää rastani ja lävistykseni ja tyylini, eikä kukaan mussuta tatuoinneista. 


Pikkuisen jännittää torstai, kun teen ihkaensimmäisen asiakaspuhelun sillon. Mutta, hyvällä tavalla pienet kipinät pöksyissä. Olenko oikeasti löytänyt tästä työn, jota ruukataan sanoa haastavaksi, epäarvostetuksi ja kaikinpuolin pelottavaksi työksi. Jokaisessa työssähän on omat haasteensa ja toiset ei vain kestä myynnin painostusta. Itse lähdin tähän työhön asenteella, että uskon tuotteeseeni mitä myyn ja koitan kehittyä kunnon myyntitykiksi.


Ei tuossa työssä pärjää, jos yrittää karttaa kaikenlaisia kontakteja ja pelkää puhelinta. Olen kuullut monien puhelinmyyntiyhtiöiden palkkauksesta paskaa, kuinka palkkoja saa odotella ja ei vastaa sitä mitä on palkasta sanottu ennen varsinaisen työn alkamista. 


 Mutta STC onkin yksi Suomen johtavista telemarkkinointiyrityksiä (tavoitteena olla paras aina), koska ne luo luotettavuuden, niin uusiin myyjiin kuin omiin asiakkaisiinsa. Kun asiakas on tyytyväinen meidän myyntitulokseen, myyjä itse saa myydystä tuotteesta provision, joka puolestaan kannustaa myymään lisää!! Kaiken kukkuraksi määräaikainen/vakituinen sopimus ja kiinteä tuntipalkka takaa sen ettei fuduja saa vaikkei heti onnistuisi mitään myymään. 


<3:lla Maailman onnellisin PIUSA. Mites teillä?

Työttömästä sossupummista konttorirotaksi.

Hola!


Täyttelin tossa viime viikolla työhakemusta ja ajattelin etten tosiaan ole menossa mihinkään palkattomaan työharjoitteluun, joten oli pakko äkkiä kyhätä itselleen alle viikossa duunipaikka. Muutama päivä kului ja puhelin pirisi tiistai-iltana viiden jälkeen. Mut pyydettiin haastattetuun seuraavana päivänä klo 11.15. Nokka pystyssä lähdin keskiviikkoaamuna Tampereelle vakuuttelemaan minun olevan juuri oikea tuohon työhön. 


Lähdettiin ystäväiseni Jutan kanssa samalla junalla Tampereelta pois. Kävin hakemassa uuden Visa Electronin ja matkattiin Jutalle kahvittelemaan. Jännitin kahta seuraavaa päivää. Torstaina ei kuulunut Nokia Tunea, mutta perjantainapa kuului. Eikä ärsyttänyt yhtään. Minä jumanskeuda sain sen duunin! Jos teille soittelee (ärsyttävä) Fortumin sähköä kaupitteleva telemarkkinoija, ethän epäröi nostaa luuria ja vaihtaa sähköyhtiötä?


Perjantai oli muutenkin hyvä päivä, sillä ihqpoitsukaverini sai uuden kämpän myös! Minä oon aina tykännyt perjantai kolmannestatoista. Kaikki vaan luulee, että  se on paska päivä ja, että kaikki mokat ja haaverit sattuu juuri silloin. Ihan kun päätään ei voisi lyödä 23. tiistaina...


Ja tulipa taas huomattua, että kun itse tulen toimeen minkälaisten ihmisten kanssa vaan, niin muilla pitää olla joku ylitsepääsemätön ongelma minun kanssa! Vittu, ensin itketään illan alussa, että jos jollain on jotain hampaankolossa, sanokoot sen nyt. Minulla ei ollut. Ilta kuitenkin päättyi siihen, että jollakin oli minua vastaan JÄLLEEN jotain ja vaikka kuinka yritin olla mukava niin minä sain kurat päälleni. En mä tollasta jaksa katsella, onneksi ei tarvitsekaan. 


Edit: Minulla on työ, Villellä kämppä ja osa ihmisistä on hanurista !