Viisaudenhammasepisodi!

Heräsin, jos oletetaan, että olin painajaisiltani saanut silmäystäkään nukuttua, jossain aamu seitsemän aikaan. Hammaslääkäripelko ei ole koskaan ollut listalla. Mutta nyt vatsa oli lähes yhtä sekaisin kun pää. Aloin tekemään puuroa ja katsoin Housea puolikkaan jakson, joskaan en siihen hirveästi keskittynyt. Lähinnä katsoin tyhjästi liikkuvaa kuvaa. Kello tikitti, nappasin ohjeen mukaan kahdeksalta Burana 800mg, nappasin myös oheisen jännityspaskakuvan ja painelin luomet turvoksissa pysäkille...

Klo 8.01

Hyppäsin bussiin 15 klo 8.12 ja kuuntelin rauhoittavaa In Flames mättöä matkan Koskipuistoon, jossa vaihdoin bussia täpötäyteen 28... Hirveellä munaravilla etsiin Biokatu 6B:tä, eli Tekonivelsairaala Coxan pääovea. Pääsin paikanpäälle ajoissa 8.52, kysyin mukavalta mummolta vessan sijaintia ja kävin siellä kattomassa viimehetken koskemattomia ikeniäni. Kello lähenteli 9.10 ja ihmettelin, että miksei minua jo kutsuta. Nainen tuli kyynelet silmissä ulos samaisesta huoneesta nro 13, mihin minun oli määrä mennä seuraavaksi. Kovin mieltä ylentävää... "Jasmin Koskinen" kaikui mun nimi tyhjällä käytävällä.

Istuin penkkiin ja kerroin et mulle on tehty hammaslääkärissä ihan kaikkee muuta, mutta tää on uus juttu ja ei pelon tai huolen häivääkään ollut ikinä, mut nyt myönsin että pelotti. Ensin vedin pari antibioottia naamariin ja sit purskuttelin minuutin jollain litkulla suutani. Penkki laskettiin ja hoitaja kokoajan rauhotteli mua, käki rentoutua ja muistaa hengittää, mun hengitys ajautu kokoajan tosi katkonaiseksi ja tiuhaksi.

Piikki nousi yläoikeella mun naaman yläpuolelle ja se oli menoa. Sattui ihan pirusti... Siis ihan VITUSTI. Kaksi ampullia jokaiseen poistettavaan hampaaseen, joita olikin vain kolme, neljän luulemani sijaan. (yhtä ei kuulemma tarvi välttämättä ikinä poistaa, kun niin syvällä leukaluussa vielä.) Kaksi ampullia tarkotti neljää saatanallisen kipeetä pistosta ja ulisin kun kuoleva eläin. Hetken kuluttua aloin täristä ja sydän hakkasi melkein ulos rinnasta. Puudutusaine sisältää kuulemma niin paljon adrenaliinia, että olo tuntuu höpöltä hetken aikaa. Ihan kun olis ollu jossain way higher... Puristin paperimyttyä käsissäni.

Sitten odoteltiin ja instrumentteja alettiin kasaamaan pöydälle jos jonkinmoista ja suojattiin mun rintakehä. Lopuks laitettiin vielä mun koko naama peittoon niin, että vain suun kohdalla oli aukko. En siis nähnyt juuri mitään. Ja kylmähiki valtas mun kädet. En päästänyt paperimytystä irti. Puudutus alkoi olla asemissaan...

Seuraavaksi tunsin kuinka alavasenta ientä alettiin skalpeeraamaan auki. Lekurin liike tuntu samalta, kun se olis leikannu leipää ja hammas ikenen alla vaan narskui. Kun ien oli saatu auki, huomattiin, että kysein viisuri on leukaluussa niin kovasti vielä kiinni, että pakko porata leukaluuta että saadaan hammas sen alta pois. Armoton pärinä, mutta kuitenkaan ei tuntunut missään. Seuraavana estradille astui valtavat pihdit. Lääkäri otti niistä kaksin käsin kiinni ja alkoi pyörittävällä edestakaisella liikkeellä nyhtämään hammasta leuasta irti. Tuntui inhottava paine kun pitkät juuret vihdoin luisui ulos mun ikenestä.(Laitan kuvat facebookkiin isompina, mutta) Tikit vaan perään, jotka näyttää tältä:

Ja noi tikit muuten maistuu ihan kamalalle!

Kahdelle muulle tehtiin samoin, vaikkakin alaoikea oli kivuliain ja paineistetuin. (?:D) Ylös jätettin oikealle yksi viisuri, mutta ei kyllä tän rääkin jälkeen tunnu missään. Tupot vuotokohtiin ja apteekkia kohti, oli ohjeistus.

No, kun hetken aikaa sain huilia penkissä, lykättiin käteen Kefexin-antibioottikuuri, Panacod- ja Buranareseptit, saikkulappu ja jälkihoito-ohjeet. Kello oli 10, tasan. Vartti per hammas, ei paha. Nousin ylös ja kävelin laukun luo, pyysin myös poistetut hampaat mukaan. :) Tekstasin äitille et "Nyt se on ohi" samalla kun kävelin odottaan bussia, jälleen täyttä sellasta. Teki kauheesti mieli osallistua vanhusten keskusteluun siirretystä bussipysäkistä, mutta tupot suussa se oli mahdotonta. Ai että tällästä hölösuuta kyrsi... :D Painelin apteekkiin ostaan Kefexiniä ja farmaseutille mössötin et "juft poiftettiin viishurit, faatan kuuloshtaa haffulta." Kyllä, lähes joka toinen S kuulosti siltä et oon vajaa tai kännissä ja joka toinen siltä että mulla on puhevika... Farmaseuttinainen naurahteli.

Pingoin 15 bussiin ja matkalla heitin suustani tupot huitin vittuun(roskiin, koska ne oli veressä) ja bussi oli, yllätys, täynnä. Hyppäsin kotipihassa pois. Pidäteltyäni koko matkan verilimamössöö suussani, sylkäsin sen pois, hyi, ja marssin ostamaan Herkkutrio-jäätelöö, sen mä oon ansainnu! Huomasin pakastehyllyjen lasista heijastuvan mun pikkuhiljaa turpoovan naaman ja piilotin sen takin kaulukseen. Epävarmana naamastani kävelin kassalle ja tein niin pikaisesti maksun, etten muistanu esittää plussakorttia... Taas kaupan pihassa syletti. 

Nyt vihdoin reissusta selvinneenä nappasin pari kivaa kuvaa. Ensinnäkin, miten tunnissa mun alaleuka turpos tälläseks vasurista (jolta puolelta siis otettiin kaks hammasta):

Klo 11.15

Ja tämä toimiikin tämän viikon agendana:

 Varmaan mietitte mitä tuo folio sisältää... Kerron kohta.

Kun olin ne tupot nyppässy pois niin verta alko tuleen ihan huolella. Näppäsin siitäkin pari havainnollistavaa kuvaa :)

Sitten se folion sisältö. Eli viimeisenä ja koko tämän blogimerkinnän aiheuttajat. Kuten kuvista ilmenee, täytyi hieman sitä poraa käyttää kahden hampaan kohdalla ja yhdessä killuu pieni satsi ientä :)

BON APPETIT!!!!

Kokemuksena melko iisi, jos puudutuksia ei lasketa! Nyt särkee..... ja paljon, kun puudutus kaikonnut!

Täyskäännöksiä ja käännöksiä

Nyt on ollu sen sellasta kieputusta, ettei meinaa itekään pysyä elämässään mukana. Tässä äsken työhakemustani vähän päivittelin ja vaihdoin lärvikuvan CV:seeni, kun ei oikeen natsannu toi pinkki tukka enää mun nykysen kuontaloni kanssa. Mä oon muutenkin muuttunut nainen.

Ensinnäkin toi mun nykyinen intohimoni KUNTOSALI.

Miten en oo ennen löytäny sitä? Nyt en muuta tekiskään ku hilluis salilla ja ryhmätunneilla kaikenmaailman soudussa, kahvakuulassa, kehonhuollossa... Mut pakko se on tää viimenen 5kk vetää koulun kans täysillä verenmaku suussa, et voi löyhytellä hyviä papereita ku join lukioni pikkusen penkin alle.

Ja tosta juomisesta päästäänkin sujuvasti vaihtaan aihetta... ...juomiseen, tai no juomattomuuteen. Mä oon vakaasti nyt päättänyt et ennen kesää ei tartte vetää perseitä olalle. Eikä välttämättä kesälläkään, miksei terassil voi imee paria kaljaa ja mennä kotiin? Tää viikonloppu minkä olin selvinpäin, oli mun tähänastisista viikonlopuista tyydyttävin ja aktiivisin. Ei tarttenu juoda viimesiä pennejään eikä maata morkkiskrapulassa tuntiakaan. Aivan mahtava fiilis!

Perehdyin mun synaaniki v-lopun aikana ja löysin siitä ihan uusia ominaisuuksia, sanotin räppibiisin, tein CV:n päivityksen ja työhakemuksen, tein etätehtäviä, jotka oli vaikeita, mut jopa taisin pari laskua saada oikeinkin (huomenna deadline). Koin onnistumisen ja onnellisuuden tunteita ja kävin ekalla kahvakuulatunnilla. 

Ja tää koko mun virkeys johtuu juurikin liikunnasta ja ittensä hyvänlaatusesta rääkkäämisestä (koulu on stressipesä ja sali painottaa sitä mukavasti). Mä jaksan paremmin, kun syön paremmin ja enemmän. Unta tartten vähemmän kun ennen, mutta unen laatu on parantunut kun ei tarvi pilleriä popsasta tuntia ennen petiä. Tietty on hermo kireellä välillä, mut se nyt kuuluu mun luonteeseen, eikä sitä voi salilla parantaa täysin.

Ja yksi murhe tipahti harteilta kun mulle irtos B-kortti viime tiistaina. Oonhan mä viel autokoululle pikkusen velkaa, mut nyt mullon se perkeleen kortti, niin ei tarvi sitä enää stressata. Nyt vaan rankkaa ajamista et perse tottuu ratin taakse. Kesällä olis ehkä suunnitelmissa oma auto, kun rahatilanne tästä natsaa.

Ainoo mikä hitusen jännittää on tän kuun viimenen päivä. Mullon aika suukirurgian poliklinikalle... Okei, odotan et saan viisauden hampaat poistettua, mutta se tapa, jolla se tehään on aika raffi. Ikenet skaplellilla auki, hampaat pilkotaan osiin ja palaset nypitään leukaluista yksitellen. Ja kaikki neljä viisuria kerralla paikallispuudutuksessa. Saattaa vallita lievä turvotus, kipu ja mustuus mun naamassa muutaman päivän. No mut siitä postaus ehkä ens kuussa.

Piti iskee ne räppibiisin sanat tähän viel jatkeeks mut ehkä niistä saa sit paremmin irti ku nauhotan sen. Ja kylhän ne jo julkastu on. Tos parin kuun päästä olis sit hyaluronihappobileet stadissa, mut siitä postailen sit myöhemmin lähempänä. Ai hitto, mä odotan kesää, kun nyt reenaan ahkerasti niin pääsee biitsille esitteleen timmiä kroppaa. Pylly on erityisesti reenin alla. Kyykkyjä horo, kyykkyjä!!!

Mut mukavaa sunnuntain jatkoo, meikä vetää parit papu-pekonimätöt viel!

<3:lla Jassu