torstai 2. elokuuta 2012

Life goes on and on and on, I guess?

Koko ajan tuntuu mun elämässä sattuvan ja tapahtuvan! Mä oon rääkänny itteeni henkisesti ja fyysisesti duunipaikalla. Nyt päätin et se pelleily saa loppua. No heti alkuuhan se hirtti kii ku Skodan jarrupalat. Parempi onni huomenna. Mä en oikeesti edes enää osaa kirjottaa blogia, kaiken näkee fb:stä.

Okei, ostin ihanat Jeffrey Campbellit Solestuck.comista ja maksoin mansikoita, mut on ne vaan ihanat! Violettia mokkaa ja heelless! Kyllon saanu huomioo niin pelkkinä katseina kuin myös ihan suoranaisina kehuina ja kysymyksinä nuo mun kaunokaiset. JC:t korvaa puuttuvat tissit, vai miten se meni?

Hammaslääkäriä pukkaa niin paljon, etten halua edes ajatella, miten mun suu parasta veri roiskuu huomenna. Hampaissa on reikiä niin paljon, et niitä riittäs Afrikan lapsille ja kymmenen mustalaista vois varastaa muutaman. Viisuria, kariesta ja lohkeemaa pukkaa, but I stay calm.

Mullon enää pari viikkoo palkkaduunii tuol varikolla ja sit jäänki sinne vielä lokakuuhun asti harjottelijaks (mun amiksen vikan vuoden, automaatioasennuksen työssäoppimisjaksoksi.) Vaikka voi olla, et ei mua ihan harkkarina siel pidetä enää, ku yli 4kk mestoilla pyöriny.

Mun rakkausrintamalle ei kuulu oikeen kummosia. Sähläämistä, jossa ei oo minkään valtakunnan tolkkua. Edestakas pyörimistä. Ollaan, ei olla. P*nnaan, ei p*nna. Nauretaan, eiku vittu ei sittenkään. Mä osaan kyllä soutaa ja huovata, mut se ei tarkota sitä, että mä haluaisin. Mä pystyn oleen vittumainen, mut se ei tarkoita, että mä haluaisin.

Mulla on tunteet.

Mulla on tunteet.

Mulla on tunteet!

Siksi mä sävellän nykyään hirveellä tahdilla uusia biisejä. Pulppuaa kaikki ahdistus, raivo ja ilo biisien muodossa. Onneksi meidän bändikin on alkanu ottaan uutta tuulta siipiin, niin pääsee reenikselle taas heittään aivoja narikkaan!

Miehet... on hienoja tyyppejä kavereina mut seurustelu niiden kaa on aina vähä arpapeliä. Ota nyt saatana selvää mitä noitten juippien päässä pyörii. Ollako vai eikö olla ja yleensä vastaus on jotain siltä väliltä. En mä oikeesti vaan kykene siihen, et kolmekymppisinä niillä on edelleen 15-vuotiaan ajattelumalli. "Kaiken pitää olla hauskaa, liittyä naisiin ja panemiseen tai siitä pitää saada rahaa, muuten ei kinosta." Ei se niin toimi. Jos haluaa painaa meneen tuolla muna ojossa, niin tekee sen sitten satuttamatta sivullisia. En siis tarkoita, et sillä vehkeellä ketään hakata pitäis.

Esimerkiksi

MULLA ON TUNTEET!

En halua leikkiä muiden tunteilla, niin oletan, ettei muutkaan minun? Mutta, kun ei se tunnu nykyään menevän niinkään. Mitä kiltimpi sä oot, sitä enemmän sua käytetään hyväks. Sitten, kun näytät olevas itsekäs, omaan napaan tuijottelija, jolla on oma tahto, niin sä oot kusipäänarttu? Niin se menee. Mut ihan mielellään oon tää vaihtoehto B. 

Rauhaa ja rakkautta vaan kaikille <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Elämästäni kiinnostuneet