tiistai 19. marraskuuta 2013

Hammashommia

Tänään oli kauhulla ja kauan odotettu viimeisen viisaudenhampaan irtinyhtämissessio, joka suoritettiin toisessa olkkarissani, TAYS:n Acutan päivystyksessä. Tässä mä nyt kirjaimellisesti verenmaku suussa kirjottelen yhtäaikaa onnellisena, kuin kipuisena stooria mun leegoista.

Tää mun purukalusto alkaa oleen jo tunnettu surkuhupaisuudestaan ja ikuisesta lahoamisprosessistaan. Ja mä se jaksan juosta lekurista toiselle voivottelemassa ja ottamassa piikkiä millon mihinkin päin suuta. Mulla ei tämänpäiväisen hampaiden tuoreimman röntgenkuvan näkemisen perusteella ole enää yhtäkään naturellia hammasta, vaan jokaisessa pilkottaa pieni murunen plastikkia, olen siis aivan jäätävä feikki ku mulla on muovihampaat.

Tänään jäätyessäni bussipysäkillä tajusin, että on ihan mahtavaa saada toi viiminen riesa pois kuleksimasta ja aiheuttamasta mulle ylimääräisiä sairaslomia ja buranannapsimisia. Jospa vastasuudessa välttyisin antibioottitiputukseltakin. Kaikenlaista harmia.

Bussi tuli myöhässä ja hyvä, etten pannuttanut Acutan pihaan juostessani polvet suussa kohti toimenpidehuonetta. Miettikää, oon varmaan ainoa ihminen, joka kirmaamalla kirmaa ilosta hampaat natkuen HAMMASLÄÄKÄRIIN saamaan piikkiä pitkin suuta ja runnotuttaan suutaan valtavien hohtimien alle. Mua ei liiemmin hirvittänyt, porottanut tai peurattanut odottaessani oven narahdusta ja kauniin sukunimeni kuulemista.

ONKO KOSKINEN...?

Pomppasin penkistäni roiskasin takkini penkille ja loikkasin kirkkaan valon alle. Sain jotain nappeja naamaani ja purskuttelin hetken suuvedellä leipäläpeeni. Siihen vaan selälleen ja piikkiä ikeneen. Voin sanoo, että kun piikki työnnetään keskelle kitalakea, niin jalat sätkii ja vesi tirskuu silmistä, eikä ne äänihuuletkaan mykkänä olleet.

Hetki odottelua, pihdit käteen ja paria narahdusta ja erikoishammaslekurin pyörähtävää kädenliikettä myöhemmin hammas oli irti. Penkki ylös, tuppo suuhun, saikkulappu, irrotettu hammas, lisätuppoja ja resepti käteen ja seommoro. Se kävi nopeemmin kun pikkupojan ensi.... nojoo. Mutta tyytyväisnä lähdin apoteekin kautta kotio.

Kyllä tässä kelpaa särkylääkkeiden voimalla koneella istuskella. Jäätelöö suurkulutan luvan kanssa. Verta tuolta onkalosta tihkuu ja lommo sykkii, mutta eiköhän neki parissa päivässä hellitä.

Jassu 6 - Viisaudenhampaat 0

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Elämästäni kiinnostuneet