Heippa kaikki!
Niinkuin osa varmaan facebookista ja kerkesi mun hypetyksen lukeen. Pari kaveria arvasikin jo oikein, että mistä on kyse, joten päätin nyt ihan avoimesti kertoa mitä tässä mun jo muutenkin vaihtelevassa elämässä tulee tapahtuun.
Mullon ollu jo "hetken", en ala nyt tarkkaa päivämäärää tässä muisteleen, mut kuiteski, haaveissa isompi povi. Kuten kaikki mut tuntevat on huomannu, niin mulla ei juurikaan ole tossa leuan alla mitään, mikä erottais naisen pikkupojasta. Ja se alkaa pikkuhiljaa syömään itsetuntoa rotan lailla.
Aina oon toitottanut, etten siihen mitään palloja tielle kaipaakkaan, mutta kun ikää tullut lisää, niin alkanut suoraan sanottuna vituttaan tissittömyys. Kukaan näistä mun herneistä ei ole koskaan pahaa sanaa sanonut, että minuus olisi romahtanut, mutta tiedän, että kyllä ne tissit vaan on naisen merkki. Ja nyt kun siihen yulikin mahdollisuus, että voin tuntea vihdoin oloni eheäksi, naiselliseksi, niin kyllä hitto vie mä lähden mukaan.
Mullon synttärit siis ylihuomenna ja tää onkin periaatteessa mun synttärilahja. Nyt etutunnelmat on tosi huikeet ja odotukset korkeella. Vielä kun konsultaatioaikaa ei ole lyöty lukkoon, niin kaikki tuntuu tosi kaukaselta ja epätodelliselta. Mä kattelen päivittäin itteeni peilistä ja koitan kuvitella millaset mun rusinat on muutaman kuun päästä. Kääntelen ja puristelen itteeni ja tungen sukkia liiveihin ja kääntyilen vähän lisää yms. muuta tyhmää... :--D
Haluatteko mielummin, että päivitän kuvin ja tekstein operaation etenemistä vai videon muodossa?
Olen kuitenkin päättänyt tästä aiheesta tehdä jutun omien kokemusten perusteella, jotta mahollisimman moni samasta haaveileva saisi tietoa leikkauksesta, paranemisesta ja mahdollisista komplikaatioista. Vaikka olenkin netistä lääkärikeskuksien sivuilta ja ihmisten kokemusblogeista lukenut ko. leikkauksesta, niin suurin osa tiedoista on silti harmaan massan peitossa ja aion laatia listan kysymyksistä konsultaatioon.
Leikkaus tehdään Tampereen Mehiläisessä tänä syksynä. Plastiikkakirurgina toimii Jukka Kostiainen (jonka kanssa juttelin viime talvena jo aiheesta ja hän lupasi asiani toteuttaa, kunhan tulisin vastaanotolle) Ja lopullisen kuppikokoni valitsen hänen ohjauksensa perusteella (toivomani koko tällä hetkellä on C). Juurikin hennon rakenteeni, ikäni ja vähäisen varustukseni vuoksi en suorilta suurempia edes halua. En halua tuntea oloani epämukavaksi liian näyttävien rintojen kanssa, koska lähtötilanne on todellakin AA-kuppi.
Päivitän blogiani aika ajoin, mutta seuraavaksi fiilareita kun konsultaatioaika on varattu. Tiedän, että tämä aihe varmasti jakaa mielipiteitä, mutta siitä en aio välittää, koska elän omaa elämäni täysin itselleni ja teen sen, mikä tekee minut tyytyväiseksi ja onnelliseksi. Liekö kateutta vai elämänarvojen eroja, siitä en tiedä. Mutta päätäni ette kauhukertomuksillanne saa käännettyä! :)
- Plastic is fantastic <3
oi joo kerro ihmeessä ! ja kuvia ja videoita :D meikä haluais taas pienennyksee just johonki C kuppii koska se on jotenki priima välimaastokuppikoko. ei liia pienet tai isot ja kaikki näyttäs hyvältä päällä eikä haittais nii paljo liikuntaakaa :)
VastaaPoistaen oo koskaan tuntenu ketään joka olis silarit ottanu :) vaikka aihe ei omaa elämää kosketakkaan niin kiinnostaa silti tietää miten tää menee :D lycka till!
VastaaPoista