tiistai 1. marraskuuta 2011

Heippodei te kaikki karvapyllyt!

On tullut aika hieman päivitellä blogia, kun siitä onkin kuukausi jos toinenkin jo vierähtänyt. En jaksa vääntää videoblogia, koska yksinkertaisesti computer says no joka ikiselle videolle, jota yritän lisätä mihin tahansa palveluun. Rumasta naamasta kärsii videoblogi.


Mutta aiheeseen! 


Oon kierrellyt kirppareita ahkeraan ja löytäny mahtavia juttuja, lähinnä kenkiä ja vaatteita. (Tapaksen ihan uudet aitonahkaiset kengät esim 15€ !) Tosin niistä ei kuvaa enää voi laittaa, koska oltiin Villen kanssa Valkeakoskella rymyämässä ja Juho keksi johdattaa meidät baariin märällä kelillä METSÄN KAUTTA. Siinä meni uutuuttaan hohtavat Tapakset paskaseks :D Reissu oli itsessään kyllä erittäinkin antoisa ja riemukas!


Viime lauantaina Malla ja Markus piti halloweenpippalot ja ne meni tosi onnistuneesti! Kämppä oli koristeltu hienosti ja porukka oli panostanut asuihin. Naposteltavaa, juomaa, sing star ja hyvä seura! Kiitos vielä järjestäjille ^^ !


Koulussakin menee hyvin. Materiaalitekniikan ykköskurssista 3 ja samoin konepajatekniikan ykköskurssista samainen 3. Me ollaan tuomaroimassa myös Taitaja9 kilpailua tuolla meijän koululla. Tulityökortti ja työturvallisuuskorttikin suoritettu, ensi viikolla alkaa EA1-kurssi, joka on lähinnä kertaamista, kun olen sen jo suorittanut lukioaikana, meni vaan vanhaksi kortti. Perjantai onkin vapaata! <3


Tilasin itselleni koskettimetkin, kun esiinnyn kummitädin häissä 10 kappaleen verran joulukuussa. Ihanaa saada ikiomat koskettimet kotiin, voin päästä luovuuden valloilleen. Mullon jo ollut ikävä soittelemista, kun tottui Toijalassa siihen että pystyi joka viikko käydä muutaman biisin vetämässä mutsin luona.


Kotopuolessa Tampereella rullaa oikeinkin hyvin, mitä nyt vähillä rahoilla joutuu kituuttaan. Pamahtipa sitten tän huushollin ainoa kattovalokin toissapäivänä, pakko mennä hommaan tänne lepakkoluolaan pari plafondia. Oikeen huolestuttaa lähtee kaverin kanssa torstaina Ikeaan kun sieltä kuulemma löytyy ihan liikaa kivoja juttuja. Mutta otan visiokseni hankkia vain KAKSI LAMPPUA, en muuta! 


Haluisin kovasti muuttaa blogini ulkoasua, mutta oon niin laiska koodaan... 

maanantai 22. elokuuta 2011

Kirpparilöytöjä, koulua ja ompelukone pärisee paremmin ku ES

No moikka moi te pikku mussukat. Piusa-täti on ollut tämän päivän harvinaisen selvin päin.

Eli moi! Kävin siis tossa viime viikolla kirpparilla ja löysin muutaman merkkipaidan ihan pilkkahintoihin! Tästä aiheesta alkaa siis postaukseni tällä erää.

Löysin yhden ihan perustopin, josta en nyt jaksa laittaa kuvaa, mutta tässä myös ihan perus 0,50€ ostos.

Ja tässä Rollareitten glittertoppi ja kolme rändom kivaa teepparia.

Sitten löytys vielä tällänen kolmen euron asiallisuus!

Tänään sitten päätin kipasta kiertämässä vielä tuon samaisen kirppiksen ja vielä vähän tarkemmin. Tottakai sieltä löytyi 4 uutta kivaa itemia kassiin messiin ja kotiin.

Ihana takki, johon rakastuin suin päin! Yks nappi puuttuu, mutta mulla on jo uusi tilalle. Hintaa 2€

Yllättävän pieniä vaatteita oli kaupan tällä kertaa! XS-koon hopeiset legginssitkin oli "aivan pakko" saada :P


Mahtavaa! Silmiin osu maailman herkullisimmat kengät ja mun oli pakko saada ne. Ah, pinkit astinlaudat !

Sit löyty vielä lemppari ajopeli pleikka kakkoselle. Crash Nitro Kart <3

Oli tossa noi synttäritki seittemäs tätä kuuta, niin ihana kummitustätini antoi mulle lahjaksi pinkkivalkosen ompelukoneen ja kävin ostaan siihen alapuolia tänään. Äiti ja kummitäti kasas mulle pienen starting kitin myös missoli paljon lankoja, kuminauhaa, neuloja ja muuta sälää. Tässä ihana ES korvikkeeni!

Ja kiitos kysymästä, koulu menee loistavasti ja nyt varmistuin siitä, että olen oikealla alalla, kun sain hitsausvehkeet käsiini. Ihan kipeen mielenkiintoista hommaa ja ootan innolla koska saadaan alottaa kunnon töiden tekeminen. Tähän asti meillä on ollut manuaalityöstöä, eli sorvauksen ja jyrsinnän alkeita, materiaalitekniikkaa, CAD-piirtämistä ja hitsaus- ja levytöitä. Huomenna alkaa automaatio-opinnot. Saatiin tänään myöskin melkein kaikki varusteet. Funktiolaskin, mitta, työntömitta, kuulosuojaimet, suojalasit, kaasuhitsauslasit, teräskynä, viiltosuojahanskat, hitsaushanskat, haalarit, kansiot ja vihkoja. Vielä ens viikolla tulee turvakengät ja sit on kaikki. Voi ei, meillä on koulukuvaus tällä viikolla, jeesus miten typerältä niissä aina näyttää...
 Tässä kaikki hetkeksi, jos sais tän moottoriturvan edes hetkeks hiljaseks :)

sunnuntai 14. elokuuta 2011

Kämppäpostaus, anteeksi luukkuni ruokottomuus

Tässä matskua omasta pikku luolastani. Kotini on ns. luonnontilassaan, sillä viihdyn hallitussa kaaoksessa. Pieniä siivouspyrähdyksiä esiintyy viikottain, mutta tavarat asettuu aika nopeasti takaisin lepoasentoon.




Köökki. Kaikkien nälkäisten sankari. Kaapeista löytyy nuudelia, makaroonia, ja erinäisiä säilykeherkkuja. Huomatkaa peiliovinen mikroni ja pinkki puhelin. Meikit <3 Ja tuo emännän apujakkara vuodelta -85. 
Neliöt. 23,5 ja tännehän mahtuu niin kuvaputkitöllö kun 196cm iso sohva. Sekaista on ja huomatkaa toisen verhon puuttuminen (laiskuus), punkan siisteys ja loxien paikka. Tossa läppärin eessä istun nyttenkin. Fav place.




WC+suihku. Kaikki uutta, kaakeleista pönttöön. Tuolla on ehditty viettämään aikaa siistiytyen, tukkaa laittaen ja meikaten. Suht tilavakin vielä. Vielä pitäis sisustaa kunhan rahaa tulee! 


Millaisia luolia, koteja kämppiä teillä on? Postatkaa <:

maanantai 8. elokuuta 2011

Miten sen nyt ottaa vai ottaisko ollenkaan.

Pää on aivan sekaisin.


Eilen viettelin synttäreitä ja Ylä-Alessa sainkin tosi ison kokiksen ilmaseks. Muutaman tunnin istumisen jälkeen päätettiin Adan kanssa mennä vielä mäkkäriin vetään mätöt. Viikonloppu meni muutenkin ryypätessä ja draamaillessa, siitä pienimuotoinen ahdistusvitutuskökkö-olo. Rahatkin finaalissa ja viel viikko olis kituutettavaa. Kaikin puolin ahdistavaa aikaa, kun ei tiedä saanko opintolainan ja paljon se mahollisesti sit olis.
 Laskua laskun perään tuntuu tuppaavan kokoajan joka rööristä. Hammaslääkärissäkin tuli käytyä paikkaamassa yksi reikä ja viidenkympin faktuura siitäki tuli. Toinen olis kiireellisesti paikattavien listalla, mutta minkäs teet rahattomana? Koulu alkaa viikon päästä ja oon jo ihan kypsä töitten tekoon, kun ei kesän aikana yhtään lomaa tai aikaa rentoutua. Ajatukset harhailee ja se näkyy palkassa. Neljä päivää pitäs vielä painaa taukoomatta, mutta ei oikein jaksais. 


Miten tälläsen mitäänsanomattoman löllö-olon saa pois?


Joka paikkaan pitäis venyä ja kaikki on jotain vailla. En mä jaksa tällästä pyöritystä. Oi koulu, tule jo. Ainoa hyvä asia mikä tässä on tapahtunut, on se, että materialismionnellisuus huipussaan. Uusi pinkki puhelin Nokia x3 ! Ja kummitustäti antoi synttärilahjaksi ompelukoneen mulle plus pienen alotuspaketin siihen. Muuten tää elokuun alku onkin ollu aika tuskaista. Villekin lähti taasen remppa-avuksi Varkauteen ja siitä varmaan johtuu osaksi tää paskafiilis.


Missä hitossa on mun se ikuinen iloisuus, josta aiemmin kerroin?


Kai ilokin on rajallinen. Pliis antakaa anteeksi kun en ole sitä kämppäpäivitystä tehnyt, ei tästä läävästä uskalla kuvia ottaa, ennen ku jynssää ja siivoo huolella. Mitä, mikä negailu? Haluan ammatin ja ammattia vastaavaa työtä. Vituttaa tällänen ikuinen hanttihommien ja pätkätöiden kierre. (Viimeisin ei tosin ole ollut hanttihommaa hyvän porukan takia, kiitos <3) Miten voi näin lyhyellä aikavälillä palaa näin loppuun. Nyt en ihmettele, miksi mutsi huusi joka päivä kämpän ruokottomuudesta ku ite olin kakara ja äiti kävi joka päivä duunissa. 


Repikää mun pää irti, ravistakaa tää paskismieli pois ja ruuvatkaa takaisin. Tämä päivitys on tarpeeks nega hope so. Meikä lähtee kontilleen--->

torstai 14. heinäkuuta 2011

Mitäs tässä ritari Ässä!

Ältsi-ihanaa päivää teille kaikille kuraperseille!


Kyllon saanu taas saatana juosta paikasta paikkaan ihan satanolla. Ensin piti tän koko muuttohässäkän aikaan ravata busseilla ympäri kaupunkia papereitten ja avaimien perässä töiden lomassa ja siksi päivät veny kivoiksi 12h mittasiksi ja nukkumiseen ja kaikkeen muuhun oheissälään jäi muutamia tunteja. Nyt sit eilen huristin taas ennen työpäivän alkua Kaukajärviosuuskuntaan hakeen peruskorjaustodistuksen Kelaa varten. Ja sitä busseilla suhaamista...


Pääsin hyvällä draivilla Kelaan asti ja olin ihan täpinöissä että "Vittujee, ny ommeinaan kerrasta kaikki laput messissä!" No, eikös se akka todennut, että koskas mun seuraava palkka tulee, no vittu ylihuomenna. "Tuoppas sekin niin saadaan ihan ajantasalla oleva tili sitten liitteeksi. Kai minä sitten vien. Tää oli vasta asumistukea varten, sitten olikin vuorossa opintotukihakemus. "Missäs se kouluun hyväksyminliite tästä on?" VOIIII VIDDU. Saldona siis kaksi paperia kuitenkin puuttui. Mulla ei oo havaintoo edes missä kyseinen hyväksymispaperi on...


Ei tässä, tänään sitten oli pakko herätä ennen kaheksaa (vaikka töihin vasta kymppiin!!!) koska huoltomies tuli sarjottaan mun lukon uusiks, ku edellinen vitun pälli asukas oli sitten menny hukkaamaan 2/3 avainta... Hieno oli elää tää päälle viikko yhen avaimen varassa. On tullu muutamaan kertaan tarkistettua, että on avain varppina mukana.


Tuli käytyä tossa viime to-ma Varkaudessa moikkaan Villen sukulaisia. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa. :)


Ps. Näin aika helvetin hämmentävän unen, mutta sitä en täällä netin puolella kyllä kerro. Oli menny pikkasen sekasin päässä viime aikojen tapahtumat, eikä ollu mikään kovin hääppönen coctaili.


Sunnuntai ja maanantai onkin sit vapaapäiviä ja täytyy tehä vielä vihovimonen Toijala-case. Jääkaapin pesua, häkkivaraston tyhjennystä ja avainten palauttamista. Sitten case is closed. 


Enää tän päivän jälkeen 22 työpäivää ja sitten alkaakin hurjan viikonloppukesäloman jälkeen jo koulu. Jes, pääsen ostaan kaikkii ihania koulutarvikkeita! Oon niin oottanu tätä <3


Tulkaa kahville? Miten teillä muuten menee?

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Toijala vs. Tampere

Olen muuttamassa, kuten kaikki sen jo tietävät, mutta pääsin silti listailla Toijala-asumisen ja Tampere-asumisen plussia ja miinuksia.

Toijalan plussat:

-Pitkään asuneena on kiva kun naapurit moikkaa ja jää kyselemään kuulumisia, ihmiset ovat laumaeläimiä ja kiinnostuneita puhumaan itsestään.

-Hyvät yhteydet ulkomaailmaan ja jokainen Toijalan paikka on pyöräilymatkan päässä.

-Missään baarissa ei kysytä papereita, koska olen jokaisen toijalan baarin kanta-asiakas (säälittävä juoppo)

-Äiti, Nita, Aleksandra, Essi ja Jutta asuu siellä <3

-Rauhallisella paikalla.

-Kohtuuhintainen ja kokoinen kämppä mahtavalla vuokraisännällä.

-Parveke ja iso vaatehuone.

Mutta sitten miinukset, joista muuttoni johtuu:

-Yksityisyyden puute. Jokaisella kadunkulmalla kyylätään ja asiani "ovat" julkisia. Haluan paikkaan, jossa olen vain yksi muiden joukossa.

-Toijalassa ei ole tulevaisuuteni kannalta mitään järkeä asua. Ei jatkokoulutusmahdollisuutta, ei työpaikkoja, ei mitään.

-Kallis matkustaa joka päivä Tampereelle töihin/kouluun.

-Ja kaikki ne sisäänpäin kääntyneet ihmiset, jessus.

-Vanha talo, seinät paperia.

-Ei käsisuihkua, naisena se harmittaa aika paljon.

-Asunto hieman huonosti suunniteltu, vessa, eteinen ja keittiö hörppää suuren osan asuinneliöistä ja sen huomaa sisustaessaan....

Tampereen plussat:

-Sijainti, sijainti, sijainti. Jo itsessään Tampere kuulostaa paremmalta kuin Toijala. Lisäksi helposti muistettava postinumero (33800, toijalassa 37800)

-Kaverit. Suurinosa kavereista asuu täällä ja tietenkin Ville. Helpompi yhteydenpito.

-Baarit. Vaikka olenkin Toijalan kantis, niin Tampereella vaihtoehtoja on enemmän kun valita räkälän ja räkälän väliltä.

-Tulevaisuus. Minulla on työpaikka siellä, elokuussa alkaa myöskin koulu siellä. Enemmän työpaikkamahollisuuksia. Tulee yksinkertaisesti simppelimmäksi ja halvemmaksi.

-Veli asuu samassa talossa :D

-Vuokraan kuuluu vesi, sähkö ja ilmainen pesutupa.

-Vasta viime vuonna täysin remontoitu (sis. laminaatit, mdf-kaapistot, kaakeloidun kylppärin) ISO jääkaappipakastin <3

-Bussiyhteys. Kaupunkiin 20min välein busseja ja matkassa kestää 5min ja rapiat päälle. Eli pyörälläkin pääsee!

-Saan sisustaa kaiken uusiksi, vaihtelu<3

Ja sitten ne miinukset:

-Nekalalla on huono maine.

-Neliöitä vain 23,5 joten joudun luopumaan suuresta määrästä tavaroita.

-Säilytystilan mahdollinen puute, kun muutan pienempään.

-Laminaattien vaurioitumisen pelko. Onkohan sille latinankielistä vastinetta.

-Joutuu/saa ostaan mikron itse.

Tolsby 7+/7- Manse 9+/5-  !

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Juhannusta, muuta ja muutto-onnellisuutta

Hellou Vaasa!

Tuli perjantaina lähettyä porukalla Miia, Martti, Ville ja Juho reissunpäälle Vaasaan. Perjantaina vähän ripsutteli sadetta, mutta teltta kasaantui Villen hellässä komennossa alle kymmenen minuutin. Otettiin kellosta aikaa, kun naapurit kasas omia telttojaan ja kauemminhan niillä meni. Illasta olikin perseestä kun luultiin, että karaoke raikaa, mutta joku paska Kjell och Viki soitti siellä. Tuskaisessa vittuunnuksessaan Juho päätti ryöstää rändomin uunituoreet ranskalaiset ja tarjoilla niitä koko poppoolle. Rändom jäi nuolemaan grillimausteitaan ja omista ranskalaisista jäi vain haju.

Vuorossa oli nälkä-osuus. Grilliin oli tarjolla vain tuoretta pihlajan oksaa ja märkää puuta. Makkarat olivat siis kylmäsavustettuja ja noesta mustia. Eipähän tartte hiilipillereitä popsia. Känniä riitti ja koko ajan sai olla kippurassa nauramassa joko Juholle tai Martille. Teltassa oli tiivis tunnelma ja Ville onnistui ryömimään teltan takaovesta väärinpäin kaikkien väliin, kunnes Juho otti miehekkäällä otteella Villestä kiinni ja kiepsautti oikein päin. Juho nukkui eteisessä ihan solmussa.

Lauantai aamusta kuuden aikaan joku kolisteli meidän tölkkikassia ja Juho totesi "Ei vittu. Pystyy pölliin meijän kassin." Johon vanha ukko totesi "Ei ku mie vaan kokkeilin." Aamu jatkui pahoilla nuudeleilla ja hyvillä nuudeleilla. Sekä muutamalla oluella. Yöllä, kun alettiin kaikki nukkumaan, joku äijä tuli meidän teltan viereen huutamaan puhelimeen "Ei täälä kukkaa oo ennää hereillä." No ei sen kailottamisen jälkeen nii.

Tänään lähdettiin hyvissä ajoin kohti Tamperetta. Kamaa oli kummasti enemmän ku lähtiessä ja paikat paskana telttailusta. Reissu oli hauska, mutta on se ihanaa olla kotona !

Hellou Tampere!

Minä iskin asunnonhakuilmoituksen nettiin pari viikkoa sitten, tiistaina oli näyttö ja torstaina sain tiedon, että pääsen muuttamaan 1.7. Tampereelle. Aivan sairaan upeeta. Enhän ole Tampereelle muuttamisesta puhunut ku viimeisimmät kaksi vuotta ja nyt sain parin viikon varoitusajalla kämpän. Isken tänne lisää inffoa sitten kun olen kantanut tavarani ja itseni Nekalaan.

Toijalaan jää tietenkin kourallinen ihania ystäviä, äiti, isäpuoli ja isovanhemmat, mutta en voi niiden varaan laskea tulevaisuuttani, nyt kun opiskelupaikkakin Tampereella (kone- ja metalliala) on plakkarissa. Niin ja elokuuhun asti on vielä ihanaa STC-aikaakin!  Odotan niin innolla sitä kun menen huomenna Toijalaan pakkaamaan ja siivoamaan. Saa heittää turhaa roinaa jordaaniaan ja alottaa haistelemaan uusia tuulia. Tietty jotkut asiat jännittää uudessa paikassa ja osaa asioista jään haikailemaan. Mutta pääasiallisesti oon vaan perkeleen onnellinen!

Tupareista sen verran, että niitä pitää harkita, koska 23,5 neliöö ei ihan kauheen suuri biletysmesta ole. Taidanpa pitää muutamat tuparit, että kaikki saa osansa! :) Ollaan kuulolla ja pistän toki pimppiä... siis sumppia pihiseen, ken haluaa. Tarkat uudet osoitetiedot saa kyseltyä puhelimitse !

maanantai 16. toukokuuta 2011

Hyvä fiilis, kiitos Leijonat ja kiitos STC !

Tämän kaiken jääkiekkohumun jälkeen on hyvä kiittää Suomen hulppeaa joukkuetta. Kyllä sitä kuudentoista (16) vuoden odotus vihdoin palkittiin! Sinne jäi Venäjän telaketju Artyukhinit (Artjuhin) ja Ruotsin muka übertorjujamaalivahti Fasthit kakkosiks.


En yleensä tota jääkiekkoa seuraile mutta tän kauden Suomen pelit tuli kaikki katottua. Kyllä Taivas Varjeli mitä sieltä Granlundilta tuli! Oli upeeta ilmaveiviä ja harhautusrankkaria. Jumanskeuda, siitä pojasta on tulossa jotain legendaarista. :)


Ja nyt tuosta minun ekasta työpäivästä  STC:llä:


 Miten voi olla noin mukava työilmapiiri siellä? Koulutus duuniin on loistavaa ja kannustetaan eikä' pelotella potkuilla, jos ei saakaan myytyä. Mä saan pitää rastani ja lävistykseni ja tyylini, eikä kukaan mussuta tatuoinneista. 


Pikkuisen jännittää torstai, kun teen ihkaensimmäisen asiakaspuhelun sillon. Mutta, hyvällä tavalla pienet kipinät pöksyissä. Olenko oikeasti löytänyt tästä työn, jota ruukataan sanoa haastavaksi, epäarvostetuksi ja kaikinpuolin pelottavaksi työksi. Jokaisessa työssähän on omat haasteensa ja toiset ei vain kestä myynnin painostusta. Itse lähdin tähän työhön asenteella, että uskon tuotteeseeni mitä myyn ja koitan kehittyä kunnon myyntitykiksi.


Ei tuossa työssä pärjää, jos yrittää karttaa kaikenlaisia kontakteja ja pelkää puhelinta. Olen kuullut monien puhelinmyyntiyhtiöiden palkkauksesta paskaa, kuinka palkkoja saa odotella ja ei vastaa sitä mitä on palkasta sanottu ennen varsinaisen työn alkamista. 


 Mutta STC onkin yksi Suomen johtavista telemarkkinointiyrityksiä (tavoitteena olla paras aina), koska ne luo luotettavuuden, niin uusiin myyjiin kuin omiin asiakkaisiinsa. Kun asiakas on tyytyväinen meidän myyntitulokseen, myyjä itse saa myydystä tuotteesta provision, joka puolestaan kannustaa myymään lisää!! Kaiken kukkuraksi määräaikainen/vakituinen sopimus ja kiinteä tuntipalkka takaa sen ettei fuduja saa vaikkei heti onnistuisi mitään myymään. 


<3:lla Maailman onnellisin PIUSA. Mites teillä?



sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Työttömästä sossupummista konttorirotaksi.

Hola!


Täyttelin tossa viime viikolla työhakemusta ja ajattelin etten tosiaan ole menossa mihinkään palkattomaan työharjoitteluun, joten oli pakko äkkiä kyhätä itselleen alle viikossa duunipaikka. Muutama päivä kului ja puhelin pirisi tiistai-iltana viiden jälkeen. Mut pyydettiin haastattetuun seuraavana päivänä klo 11.15. Nokka pystyssä lähdin keskiviikkoaamuna Tampereelle vakuuttelemaan minun olevan juuri oikea tuohon työhön. 


Lähdettiin ystäväiseni Jutan kanssa samalla junalla Tampereelta pois. Kävin hakemassa uuden Visa Electronin ja matkattiin Jutalle kahvittelemaan. Jännitin kahta seuraavaa päivää. Torstaina ei kuulunut Nokia Tunea, mutta perjantainapa kuului. Eikä ärsyttänyt yhtään. Minä jumanskeuda sain sen duunin! Jos teille soittelee (ärsyttävä) Fortumin sähköä kaupitteleva telemarkkinoija, ethän epäröi nostaa luuria ja vaihtaa sähköyhtiötä?


Perjantai oli muutenkin hyvä päivä, sillä ihqpoitsukaverini sai uuden kämpän myös! Minä oon aina tykännyt perjantai kolmannestatoista. Kaikki vaan luulee, että  se on paska päivä ja, että kaikki mokat ja haaverit sattuu juuri silloin. Ihan kun päätään ei voisi lyödä 23. tiistaina...


Ja tulipa taas huomattua, että kun itse tulen toimeen minkälaisten ihmisten kanssa vaan, niin muilla pitää olla joku ylitsepääsemätön ongelma minun kanssa! Vittu, ensin itketään illan alussa, että jos jollain on jotain hampaankolossa, sanokoot sen nyt. Minulla ei ollut. Ilta kuitenkin päättyi siihen, että jollakin oli minua vastaan JÄLLEEN jotain ja vaikka kuinka yritin olla mukava niin minä sain kurat päälleni. En mä tollasta jaksa katsella, onneksi ei tarvitsekaan. 


Edit: Minulla on työ, Villellä kämppä ja osa ihmisistä on hanurista !

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Kusipäiden paratiisi.

Voi herranjestas sentään!


Perjantai iltani oli helvetin onnistunut, kunnes päätin lähteä joraamaan Kruunaan ja Klaavaan, Toijalan, ah niin ihanaan menomestaan. Olin ehtinyt laulaa karaokea pari biisiä, mutta mennessäni tanssiin, vedin hirveet tanssisetit parketilla ja samaan aikaan joku tonki laukustani rahapussin ja varasti sen. USKOMATONTA.


Onneksi rahapussini katoamisesti tietää ko. mesta ja rikosilmoitus on leitettu vetämään polisiille. Mikä helvetti siinä on, että pitää mennä toisen laukulle ja pölliä se kaikista tärkein sieltä. Nimittäin identiteetti. Vitut rahoista, mutta olisi kiva saada e-pillerit ja tunnearvolliset kuitit takaisin. Onni onnettomuudessa, henkkarit oli muutenkin menossa vanhaksi, niin niillä ei kauan kukaan mitään tee. Bussikorttia ei voi enää käyttää, electron suljettu ja kirjastokorttia tms ei edes ollut.


Saako tollaset varkaat siitä jotain vitun tyydytystä kun pilaavat toisten mielen? Ei tässä muu vituta kun, se ettei keneenkään tuntemattomaan voi luottaa ja korttien takaisin hankkimiseen menee tietty aika. Löydettiin poikaystävän kanssa puhelin ja metsästettiin sen omistaja ja saatiin löytöpalkkio. Niin yhteis-vitun-kunnan kuuluisi toimia.


Alhainen varas, jos luet tämän, niin toivottavasti Yasminit pärisee!

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Vitutus_avautumista1!!oneONE1!!11

Terska vaan!

Juttelin tuossa yhden kaverin kanssa baittareista ja on meinaan harvinaisen vitutuksen päälle nostava aihe. Mikä on kun ei taidot riitä keksimään mitään omaa vaan pakko kopioida kaikki muiden ideat. Eihän se tietenkään laitonta ole, mutta rasittavuuden huippu. Itse keksii jotain jännittävää, niin eikös joku suoraan kopioi sen ilman minkäälaista variaatiota ko. jutusta.

Musta on just hauskaa keksiä kaikkee ja vastapainoks sitten joutuu vittuuntuun kun joku "muka hoksaa sen ite" ja tekee tismalleen saman jutun "muka omanaan". Eräskin ystäväiseni teki itse modit irc-galleriaan, niin eikös joku hyväkäs pölliny ne ja väitti omikseen. Jos minä teen jotain, niin kyllä sen oman luomuksensa tunnistaa!!! Oli se sitten modit, kuva, teksti, vaatekappale tai mikä vittu ikinä vain!

Jostakin syystä en näe myöskään tarpeelliseksi kertoa jonkun itemin ostopaikkaa kysyttäessä, koska eikös sinne sipiripiä juokse joku mielikuvitukseton vatipää kopioimaan. Hinnan voin toki kertoa realistisesti, oli se sitten halpa tai kallis. Googlestapa löytyy aikamoinen valikoima infoa, jos haluaa oikeasti jotain etsiä. En mä rupea jokaiselle kertomaan rastan jokaista tekovaihetta. Tai mitä vitun ainetta loxit on tai mitkä ne "uimarilasit" mun ottassa on. KVG.

Kyllä mä imen eri mestoista/ihmisista/jutuista/netistä vaikutteita. Kaikki alkuperäisideat on jo joku keksinyt, mutta kaikkea voi aina soveltaa. Mutta ei tulisi mieleenkään matkia jotakin kohtisuoraan. Se on läpinäkyvyyden lisäksi ärsyttävää. Miettikääs omalle kohdalle! Keksit miten värjätä monivärisen tukan ja jollain on viikon päästä tismalleen sun tukkamallin kopio omassa nupissaan.  Pointtina koko tekstissä siis olikin, että BAITTARIT VITTUUN.

Rakkaudella kaikille<3 (paitsi matkijoille, kai kohta tällänen teksti on täysin samana omassa blogissaan)

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Materialismi_onnellisuuttani ja muuta ilonaihetta

Avasin oveni tuossa noin kymmentä vaille neljä Suomen aikaa ja kappas postiksi koko puolentoista viikon poissaoloni aika oli luukustani sujahtanut iso Verotoimiston kirjekuori ja pienempi postikortti.
Postikortissa onnekseni luki, että minulle on maxikirje, jonka voi noutaa postista. Ystävällisin terveisin Itella.

Tällaisia raakileita maksikirjeeni sisältä löytyi. Sutjautin postin naiselle, että aivan kun olisi tyynyn tilannut!Sen verran oli muhkee toimitus tai sitten olin vaan niin liekeissä!

Yllä vasemmalta oikealle: Metallin sininen, Antiikin kultainen, Fuchsian pinkki, Hopea ja mini fuchsia.
Kaikkia värejä on se n. 5 metriä. En aio kaikkia laittaa samaan aikaan päähäni, mutta onpahan valinnanvaraa. Seuraavaksi  paketista pullahti tämän näköistä höttöä:

Fuchsian väristä villaa! (Kuten huomaa, olen tosi innostunut tästä väristä, se hipoo näköhermojani.) Tästä 50 grammasta riittää, pituudesta riippuen, 2-6 patukkaan.
Oheissälää tuli myös mukana, jota on kiva iskeä pompulalisäkkeeseen sekaan:

Anteeksi surkeat kuvanlaadut, en omista mitään hienostokallisto kameraa. Mutta, Rexlacea ovat siis nämä. Yhdessä rullassa on 10 metriä tavaraa ja riittää vaikka kuinka moniin lisäkkeisiin lisukkeeksi! Minä ihastuin tähän heti kun hypistelin ekaa kertaa käsissäni !

Tässä on ensimmäinen koskaan tekemäni ponnarilisäke. Fuchsian pinkkiä cyberloxia kahtena eri kokona. Olen melko tyytyväinen, mutta...

Tässä se on lopullisessa muodossaan rexlacen kera.

Nyt voisin postata tähän loppuun mitä löysin Tampereen Backstreetin loppuunmyynnistä.

Nuo kaksi ekaa purkkia on siis Backstreetiltä Directionin shokkiväri, Cerise.
Jälkimmäinen Crazy color shokkiväri Pinkissimo ostettu Nitro Babesta. Kummankin hintana sama 6,90€
Tosin koen Directionin laadukkaammaksi sillä se on pysyvämpi kuin CC, ainakin minun karheissa hiuksissani.

Nyt minä ne sain hankittua! Nimittäin gogglet/gogglesit tai jopa guugulssit, miksikä rakasta lastaan nyt sit haluaakaan kutsua. Nuo on aika perusmallit, mutta koristeena/surkeasti laitettujen rastojen peittonahan nuo toimivat. Hintaa näillä oli vain 12€ ja linsseihinhän voi lätkästä minkä kuvion ja millä itse haluaakaan.

Oih, ja sitten tämä yhden koon ihana verkkopaita. Tonne vaan joku näppärä toppi alle ja menox. Tälläkin hintaa vain 15€. Tuo oli iloinen yllätys koska, kuvittelin ettei se kunnolla veny ja kun sen iskee päällensä niin se ulottuu vain napaan, mutta väärässä olin. Tosin en suosittele minua juurikaan suuremmalle/suurempi tissiselle, sillä piukea tuo oli ainakin ekalla kokeilulla. Pitkä, mutta piukea, juuri sopiva minulle.

Tämä on yksi hirveimmistä asioista, mitä tiedän. Nimittäin värinpoisto! Ennen iskin päähäni aina sen kaikista kuluttavimman, pelottavimman ja kalleimman Poly Blonden L++, mutta nykyään pidän jo kohtalaisen voimakkaana tätä L1. Vaalentaa 4-6 astetta ja tuntuu, että päänahka irtoaa jo laittamisvaiheessa. Nyt minulla on karsea rupi päässä, joten odotan ihan suosiolla sen paranemista, ennen kun alan sähläämään tuon ko. myrkyn kanssa.

Ja nyt se veroasia. Minä jumalauta saan joulukuussa palautuksia 712, 24€ !!! Kyllä meinaan kelpaa ostaa sit joululahjoja. Taidanpa pitää tuon verorosentin tämänkin vuoden tosi korkealla, sillä joulukuisin alkaa hymyilyttään joka vuosi....

<3:lla PIUSA

tiistai 12. huhtikuuta 2011

Videoblogin kokkausosio

Piusa´s poison pytt i panna

Ja tuli meinaan hyvää!

Seassa on nuppukasviksia ja katkarapuja :P

Huimat vatsalihakset toisten surkeudella.

Olen päässyt taas lempiharrastukseni pariin. Kummaa, kun samaan aikaan vihaan selkäänpuukottajia ja teeskentelijöitä, mutta kuitenkin rakastan itseäni. Onneksi sen kaikki jo tiesikin, että olen pinnallinen ja juoruava ämmä, jota ei kiinnosta mm. kuin se, että kunhan muilla menee huonommin kuin itsellä.

Ei minusta ole väärin, jos viihtyy ihan omissa saappaissaan, haluamatta olla kukaan muu. Toisen epäonni on joko toisen onni tai helvetinmoinen naurukohtaus. Ei vaan ehkä kannata netissä vuodattaa kuin paskasti menee, minä en ainakaan halua muiden saavan pidentää omaa ikäänsä nauramalla minulle.

Tässä tekstissä nyt ei tainnut ihan kovin paljon järjen hiveniä olla, mutta sainpahan jakaa teille, arvoisille lukijoilleni, kuinka hyvin minulla nyt menee. Sillon ollaan jo plussan puolella kun ei tarvitse itsekseen nyyhkiä omia murheitansa, vaan tajuaa jollain menevän vielä paskemmin tai parhaassa tapauksessa; nolommin. Huutonaurut taattu.

Ootte rakkaita >:D

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Miksei mieli, raha ja hiukset kulje käsikädessä?

Juurikin näin! 

Olen jälleen erittäin kyllästynyt hiuskuontalooni. Ja väri, jolla kirjoitan, kuvaa seuraavaa hiusväriäni, minkä tahdon iskeä nuppiini. Ja mieluiten nopeasti. Kyyläsin tuossa tilini saldoa ja se antaisi periksi ostaa värinpoisto ja fuchsia-shokkiväri. 

Fuchsia rastakuidut: Check
White rastakuidut: Check
Fuchsia cyberlox: Order accepted
Pink rexlace: Order accepted
Fuchsia wool: Order accepted

Ajattelin ihan piakkoin ottaa nää siniset rastat pois, kun näyttää nuo sivut niin epäsiisteiltä. Kasvattelen siis nuo sivut pitkiksi, koska keesi kyllästyttää. Eikä se edes ole enää niin spessu mulle. Oon kyllä niin helvetin onnellinen, että minun hiukset kasvaa sen lähes 2cm kuussa. Ei tartte odotella niin pitkään noiden sivujen kasvamista.

Kohta lähdenkin jelppimään kaveria sen verran asuntoasioissa, että menen hänen puolestaan asuntoesittelyyn. Ei ihan tuolta 4h matkan päästä kannata tulla yhen asuntoesittelyn takia Tampereelle. Ja miksi en ystävää "hädässä" auttaisi, kun tuo asunto sattuu sijaitsemaan parkkipaikan toisella puolen.

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Hyvvee päevöö saastat!

Minulla puhaltaa jälleen uudet tuulet! Nimittäin minut napattiin Titan Order bändin remmiin pari viikkoa sitten soitteleen koskettimia ja lauleleen cleanit. On hassua, kuinka tuo soittotaito ei katoa mihkään, korkeintaan ruostuu hieman. Viimeksi taisin soittaa päivittäin joskus 3 vuotta sitten kun asuin vielä mamin helmoissa. 


Nyasism ei ole hetkeen taas reenaillu, mutta kyllä me vielä yhteen hiileen puhalletaan! Pitäisi vaan ottaa itteensä niskasta kiinni ja alkaa patistaan porukkaa meijerille. 


Minä tähtään kaikessa edistymiseen, jota tuo uusi pumppu vahvasti tukee. Vaikka ei keikkoja ole heitetty tai saatu nauhalle mitään vielä, niin ne ovat kuitenkin tavotteissa ykkösenä. Lähinnä harjotellaan näin aluksi vain covereita, mutta ajan myötä aletaan väsään omia biisejä.


Minulla meneekin sitten lievästi sanottuna hieman rahaa, sillä tarvitsen kahdet koskettimet. Reenikäyttöön halppikset ja keikoille omat, jotka ovatkin sitten 10 kertaa kalliimmat. Lisäksi pitää hankkia mikki, sillä edellinen heitti veivinsä, samoin piuha... En taida aina hallita voimiani :(


Ja tukka-asioihin!


Minä tilasin elämäni ensimmäiset cyberloxit ja rexlacet. Kunhan tipahtavat postiluukusta, alan armottoman vääntämisen niiden parissa. Lisäksi tilasin villaa, josta taas huovuttelen pötköä, en tällä kertaa tosin niin pitkää. Hiuksieni värin muutan tumman pinkiksi, koska sinistä on helvetin paska ylläpitää.


Ihanaa, kun elämä hymyilee tälle sohvalla nököttävälle alastomalle ihmisrauniolle.



torstai 24. maaliskuuta 2011

Laivareissun jälkimainingit

Olipahan meinaan reissu!


                                           Tässä olemme hyttiydytty ja pienessä maistissa:




...ja tässä minut yllätti pieni pissahädän pirulainen:

...Discon puolella murmelin kanssa:


Onneksi Lauri ei ole lähettänyt seuraavan päivän mun kamala-kapula-kuvia :(





keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Tukka hyvin kaikki hyvin.

Kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, mutta joka tapauksessa päässäni onnellisesti komeilee 48 kuiturastaa, joista 8 on villasta huovutettuja. Tässä kuva, millainen juurikasvuni ja värini oli ennen kun aloitin urakan:






Iskin päähäni aamusta värinpoiston, sellaisen hellävaraisen, joka ei sisällä diamiineja. Lopputulos oli aika keltainen, mutta päätin kuitenkin pistää päähäni heti perään Crazy Colorin Capri Blue:n. Lopputulos ei ollut imarteleva; juureen väri ei tarttunut lähes ollenkaan vaan jäi vihertäväksi ja loppujen hiusten sävy on todella haalea sininen, joihin onneksi Aqua bluen väriset kuituni sopivat nipinnapin.


Tässä alustavaa kuvaa päästäni, anteeksi traumoja aiheuttava naamani ja hiusten rumanvärinen tyvi. Jälkimmäisen korjaan seuraavalla värjäyskerralla.




Niin jä tässä havainnollistus kuva kuinka paljon liiloista huoparastoista lähti pois! Uskoisin että niistä lähti n. 30cm :) Ne olivat alunperin siis polvitaipeeseen asti, ellei pikkasen ylikin. Tällä hetkellä persuksiin asti vain.




Tekoprosessiin meni aikaa värjäyksineen ja huovutuksineen n. 4-5 tuntia, kun itse nämä väkersin. En anna kenenkään muun sählätä, koska en luota että lopputulos on hyvä. Itse en ole täysin tyytyväinen omien hiusten väriin, näyttää nuhjuiselta, mutta eiköhän se tästä!

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Videoblogin uusinta osaa ja laivareissun odottamista.

No mutta heipä hei te irstaat pikku palleroiseni!


On taas aika päivittää mitä surkuhupaisan elämäkertani sivuilla on tapahtunut. 
Oudoksikin kutsuttu tyylini kokee jälleen muodonmuutoksen tyylisuuntaan X, sillä juurikin huovutin villasta muutaman uuden rastan. Oli ensimmäinen kerta elämässäni kun teen villasta huoparastan, kädet suurinpiirtein paiseilla, otta rypyssä ja silmät innosta kiiluvana niitä tuolla lavuaarissa pyörittelin. Suht hyvät tuli ekoiksi tekeleikseni. Ensi viikolla isken ne päähäni paria päivää ennen laivareissua.


Mitä muuta kuuluu, selvinnee videoasta, jonka tähän myös linkitän. Mutta olen äärimmäisen addiktoitunut ostelemaan meikkejä. Tätä en ole itsessäni ennen havainnut. En voi kävellä meikkiosaston läpi ostamatta _mitään_. Sama pätee limuosastoon, joka alkaa pikkuhiljaa pilkottaa orastavasta selluliitista pakaroissa ja mahassa. Hassua, ettei se kuitenkaan painossa näy. 


Olen innolla etsinyt asuntoa Tampereelta, vielä ei ole tärpännyt, mutta kun jaksaa ahkerasti touhuta, niin eiköhän se pian ole ulottuvillani. Kouluihin on haettu, mutta jääköön hakuvaihtoehdot pimentoon. En halua riemuita vielä kun mikään ei ole varmaa.


Haluan tähän loppuun vielä ilmoittaa, ettei minulla ole välttämättä henkilökohtaisia syitä, miksi facebookista juuri Sinut olen poistanut/tulen poistamaan. Syynä on se, etten koe tarpeelliseksi pitää siellä ihmisiä, joille en lähes koskaan sano sanaakaan. 



sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Video blogin kolme ekaa osaa ovat ulottuvillanne!

Lauhaa keliä ja lenkkiä pukkaa.

Tissivöistä iltaa kaikille!


Olen aina ollut niin tissivöitä vastaan, mutta koinkin sen ihan hyväksi kirppariostokseksi tuossa muutama päivä sitten. Saa noi mun yli-isot löllökesämekot ryhtiä. Tosin minä en käytä tuota vyötä tissejä kohottaakseni, koska siihen tarvitsee ensin silarit. Ei noista mun AAAAAAAAA-kupeista oikein mihinkään tyrkylle edes ole ja hyvä niin.


Olen syönyt tänään vitusti suklaapisarakeksejä ja ne tursuaa pian mun korvistakin jo ulos. Siksi tuo lenkki-liite tuohon otsikkoon. Ollaan alettu meinaan ton ukkelin kanssa urheileen. Ei sillä, että mitään maratoonia alettais painaan, mut niin ettei kesällä tartte rannalla hävetä. Ja kyllä, vaikka mulla näitä kiloja ei ole kuin 47,8 tällä hetkellä, niin kyllä on johonkin mun päkkini kadonnu. Sen verran paljastan, etten millekään laiharille ala saatana.


Mulla on kauhea shoppailufriikkeys iskeny. Ennen en ole liiemmin ahtaista pukukopeista piitannyt vaan ostanut vanhan kaavan mukaan xs-koon paitoja. Nykyään kun en aina enää niihin mahdu, niin en ota riskiä, etten vois koskaan käyttääkään sitä. Ja muutenkin kun tuo budjetti ei työttömällä järin taivaita hipova ole. Mä ihmettelen miten opiskelijoilla/sossupummeilla on varaa ryypätä ja ostella silti kokoajan materiaa??? Miten ihmeessä te sen teette laskujen ja muiden menojen ohessa? Kateeks käy.


Postailen sitten lisää noita videoblogeja kunhan opin saatana tätä paskaa käyttään. En ees tiedä näkyykö tuolla yläpaneelissa noi juutubelinkit mun kanavalle? Ei kai sitten... 


Terkkuja pieneltä pyöreämahaiselta Jasminilta.

torstai 24. helmikuuta 2011

Kaikkea tosi oleellista.

Morjesta pöytään te satiaispesät!


En tosiaankaan osaa vielä tätä blogiani käyttää, joten tätä ihmettä odotellessa on taas hyvä morjestaa paskaa maailmaa. :) 


Kävin shoppaamassa vähän Tiimarissa (jos joku kummastelee mistä noita nappeja naamaani aina saan, niin sieltä!) lilaa villaa tukkaani ja teen siitäkin pari pötköä. Mä niin rakastan ostella kaikkee hilavitkuttimia ja kohentaa mun omaa tyyliä. Fixaan vanhaa ja heitän sekaan IHAN OMIA(!!!) ideoita. Nytkin sieltä Tiimarista tarttui mukaan vaikka mitä, mutten kerro, muuten se saatetaan pölliä.


Miksiköhän mun <3-arskat sai niin paljon kummeksuvia katseita tänään(kin)? :( NE ON IHANAT! Mullon tänään Outer Space meikit, tosin ne ei paljon eroo mun normi luukista.


Mä niin odotan enskuista laivamatkaa ku saan värkätä noista mun ihQostoksista tukkaani ja lärviini kaikkee yyberhassua! Ainiin, tänään alan katseleen kämppiä uutta ja onnellista elämää varten. Saan jättää taakseni tän kateellisten kullinlutkuttajien kylän. Täällä mottona toimii: Jos eroat massasta olet perseestä.


Mun hyvä tuuli katoaa kummasti ku kattoo pihalle ja näkee.... Toijalan. Tää on hyvä paikka niille, jotka ei liiku ulos ku kerran viikossa ja pimeeseen aikaan. Täällä nimittäin kauppareissukin vaihtuu hyvin äkkiä siihen että huoraamassahan sitä oltiin, eikä missään kaupassa. Täällä kun tuo tieto liikkuu suusta suuhun eikä välissä voida kysyä onko huhuilla edes perää.


Jos olen noinkin mulkero, mitä porukka luulee, niin kas kummaa kun minun OIKEAT YSTÄVÄT ovat täysin eri mieltä. Mä oon suvaitsevainen ja avaan mummoille kaupanoven vaikka ne etuiliskin kassajonossa vartin päästä. Minä kummastelen tän porukan toimintaa oman pääni sisällä, enkä juorua/mene etsimällä etsimään niitä juoruja. 


Ja nyt arvoisat kusipäät, jotka tässä kuppakylässä asutte; jättäkää mut oman onneni nojaan. En todellakaan tarvitse selkäänpuukottajia elämääni. :))))


Sairastuloa kapiseen angstiblogiini.

Jopas on ollu outo olo koko päivän ja nyt se sitten varmistui, että tämä pieni kuppainen kylä nimeltä Toijala on todellakin lempinimensä "Daijula" veroinen. Tänne mahtuu väkeä moneen junaan mm. selkäänpuukottajia, tekepyhyyksiä, kaksinaamaisia mulkeroita, valehtelijoita ja teeskentelijöitä.

Oon aika lopenkyllästynyt tähän!


Läppästään selkään et "hyvä tyyppi oot" ja samalla selkään kiinnitetään lappu "Potkaise minua!"
Kyllä sen nyt vähemmänkin vammainen tietää, ettei tollasella pelillä saa kun hatemailia takaisin. Joo ok ok, tätä on joka kaupungissa. Mun mielestä kaikki ihmiset on samanarvosia vaikkakin erinäköisiä.

Tätäkö tällä nyt haettiin?
Päin naamaa:
"Oot oikeesti tosi mukava ja kiva ja kaikkee!"
Selän takana:
"Vittu mikä huora, tollaset sais kivittää hengiltä, ja arvaa mitä kuulin et se teki perjantaina baarissa......."

Elämästäni kiinnostuneet